Joki asiantuntija-arvioissa korostetaan yhä enemmän vesistöjen monimuotoisuuden ja ekologisen kestävyyden merkitystä. Suomessa jokia ja järviä ympäröi monia haasteita, jotka vaikuttavat sekä luonnon että ihmisen toimintaan. Aiemmin keskityttyä on ollut pääasiassa vesistöjen taloudelliseen hyödyntämiseen, mutta nykyään on tullut ymmärretyksi, että jokia on hoidettava myös ekologisena kokonaisuutena.

Suomen vesistöjen tilanne on monimutkainen. Maailmanluokan tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista joksista ja järvistä ei täytä nykyisiä ekologisia standardeja. Tähän vaikuttavat muun muassa maankäyttömuutokset, kalastus ja kemikaalien käyttö. Esimerkiksi Kymijoen vesistö, joka on yksi Suomen merkittävimmistä vesistöistä, on ollut viime vuosina kohdannut vakavia ekologisia ongelmia. Kalastusrajoitusten ja ympäristötoimien tuloksena on kuitenkin nähty jo parannuksia, mutta vielä pitkää matkaa on edelleen.

Klimanäkökulmasta jokia on haastavaa hallita. Ilmastomuutoksen myötä on odotettavissa lisää ääri-ilmiöitä, kuten kuivuutta ja tulvia. Vuonna 2021 Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaisemassa raportissa todettiin, että joidenkin alueiden vesistöjen kuivuus on lisääntynyt merkittävästi. Esimerkiksi Uudenmaan alueella on havaittu jyrkän kuivuuden lisääntymistä, mikä uhkaa monia vesistöjä. Tällaisissa olosuhteissa on tärkeää kehittää uusia vesihallinnan keinoja ja varautua tuleviin haasteisiin.

Joki asiantuntija-arvioissa korostetaan myös yhteiskunnallista roolia. Vesistöjen hoidossa on tärkeää saada yhteistyö eri toimijoiden välillä, kuten maatalous-, ympäristö- ja vesihallintoviranomaisten välillä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on toteutettu moniammatillinen vesistöprojekti, jossa on yhdistetty maatalouden ja vesistöhoidon näkökulmat. Tällaiset projektit osoittavat, että yhteistyö voi tuottaa konkreettisia tuloksia vesistöjen kunnossa.

Tulevaisuuden haasteena on myös kasvava riski, että vesistöjen hoito jää huomaamatta. Järjestöjen ja yksityisten toimijoiden rooli on tärkeä, mutta julkisen sektorin tulee myös investoida riittävästi vesistöjen kunnossapitoon. Esimerkiksi vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia Suomen vesistöjen hoidosta rahoitetaan julkisella tavalla. Tästä on kuitenkin vielä paljon kehitettävää.

Joki asiantuntija-arvioissa korostetaan myös teknologian ja innovaatioiden merkitystä. Uusien tekniikoiden, kuten sensoriteknologian ja AI:n, käyttö vesistöjen seurannassa voi auttaa parantamaan päätöksentekoa. Esimerkiksi Oulun yliopiston tutkimusryhmä on kehittänyt uudenlaisia vesistömonitorointijärjestelmiä, jotka pystyvät seuraamaan vesistöjen tilannetta reaaliajassa. Tällaiset innovaatiot voivat olla avainasemassa tulevaisuuden vesistöhoidossa.

Vesistöjen tulevaisuus on monitahoinen kysymys, joka vaatii yhteistyötä, innovaatioita ja pitkäjänteistä toimintaa. Joki asiantuntija-arvioissa on tärkeää korostaa, että Suomen vesistöjen kunnossa ei voi olla vain taloudellista näkökulmaa vaan myös ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Tulevaisuuden vesistöjen hoito edellyttää uudenlaisia ratkaisuja ja yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä.

  • Suomen vesistöjen 80 prosenttia ei täytä nykyisiä ekologisia standardeja.
  • Klimanäkökulmasta vesistöjen kuivuus on lisääntynyt merkittävästi, esimerkiksi Uudenmaalla.
  • Yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää vesistöjen hoidossa, esimerkiksi Pohjois-Savossa toteutetussa vesistöprojektissa.
  • Noin 30 prosenttia Suomen vesistöjen hoidosta rahoitetaan julkisella tavalla.
  • Uudet teknologiat, kuten sensoriteknologia ja AI, voivat parantaa vesistöjen seurantaa ja päätöksentekoa.

Joki asiantuntija-arvioissa näkyy, että vesistöjen hoidossa on paljon tehtävää. Tulevaisuuden vesistöjen kunnossa vaaditaan monipuolista lähestymistapaa, joka yhdistää teknologian, yhteistyön ja pitkäjänteisen toiminnan.